Tänään tuleekin jo 2kk leikkauksesta, huippua! En olis ikinä uskonut että sanon vielä näin, mutta kyllä tykkään näistä jäykistetyistä olkapäistä paljon enemmän kun normaaleista, koska ne pysyy paikoillaan eikä mun tarvi pelätä koska ne pettää. Mulla on siis paljon rennonpi ja helpompi olla. Arjen vaikeuksista oon selvinny kunnialla näiden käsien kanssa avulla. Voin sanoa vihdoinkin että oon tosi onnellinen mun elämään. Mulla on kaikkea mitä tarvin. Vastoinkäymiset kasvatti mua niin paljon ja anto valmiutta tähän elämään, että oon kiitollinen. Mun pieni koiran pentu muutti mun elämän ihan täysin, sen avulla unohdan kaiken käsiin liittyvän ja niiden kohtalon. Sulo on maailman suloisin koira vauva. Välillä on tietysti edelleen käsien kanssa niitä huonoja päiviä, mutta nyt Sulo on niiden päivien pelastaja. Joulukuussa on seuraava olkapäälääkäri. Sitä taas odotellessa.
Vasen olkapää oli alkanut hienosti luutuun, tietokonekuvissa näkyi. Kantosidekkin otettiin kädestä pois 2viikkoa sitten, vaikka sen piti olla huomiseen asti, mutta se saatiin aikasemmin pois ja se helpotti oloa paljon. :)
