Kantoside pois

Oon niin onnellinen tällä hetkellä. Tänään puhuin Harrin kanssa ja nyt kantoside sai kyytiä ja sen käyttö on pelkkää historiaa!!! :)
8viikkoo leikkauksesta nyt täynä. Vihdoin ja viimein se raja on ylitetty!
Justhan vasta olin 3.5 siellä Diacorissa ja ajattelin että miks ei oo jo ne 8viikkoo menny.
Olin sillon tosi onnellinen ja nyt sama juttu.
Tätä iloo saan vielä jakaa hyvän ystävän Lauran kanssa mökillä.
Saas nähdä kauan menee että opin tähän elämään ilman kantosidettä. Koko ajan käsi ja kroppa ettii kantositee ja tukee. Jonkun aikaa siinä menee..
Mua pelottaa ihan kauheesti ens yö ILMAN kantosidettä! Miten pärjään ilman sitä? Oon eläny sen kans taas yli 7kuukautta.
Aamulla sen näkee miten eka yö menee ja sitten sen mukaan mennään seuraavat yöt.
Tiistaina on sitten Harrille meno ja röntgen. Sillon kuullaan enemmän.

Meillä oli Lauran kans täällä mökillä viime yönä jännät paikat, siitä lisää myöhemmin kun kerkeen kirjottaan enemmän!

                                           Hanna

Mökkeilyä ja kuulumisia

Täällä mökillä ollaan Lauran kanssa ja nautittu ollaan!
Löysin linkin mistä pääsee katsoon Harrin kuvan. http://www.yrittajat.fi/fi-FI/paakaupunkiseudunyrittajat/tiedote/pksy-kooste/yhteistyokumppanilta-diacor-huippuluokan-yksityissairaala-ruoholahdessa <-tossa.
Maanantaina meen kotiin ja tiistaina on se kauan odotettu röntgen kontrolli ja Heliölle meno.
Nyt oon alkanu oleen pidempia aikoja ilman kantosidettä ja tukee että käsi alkais tottuun elämään ilman niitä.
Hankalaahan se on,mutta pikku hiljaa ja kaikella on aikansa.
Huomenna tulee leikkauksesta 8viikkoo jo!
Palailen taas.

                                          Hanna

Huolet & Ilot

Nuka

10 yötä jäljellä kantositeen ja tuen kanssa, tai eihän se nyt ihan varmaa oo että saanko nää pois, mutta luulisin  että saan pois.
Oon niin helpottunu kun mun ei tarvi enään pelätä sitä jos olkapää lähtiskin pois paikoiltaan, koska enään se ei pääse lähteen. Siä se olkanivel on lapaluussa kiinni eikä liikahda sitten millään!
Kaikesta huolimatta mua jännittää aika paljon kaikki tän käden kanssa, mutta se nyt on ymmärrettävää kaiken tän jälkeen.
Viä ei näytä kaikki koittelemukset olevan ohitte tän käden kanssa, siltikään en siitä masennu, koska jonain kauniina päivänä koittelemukset tän käden kanssa loppuu! Jonain päivänä viä laukkaan Pilkkeen kanssa tuolla pelolla ja oon onnellinen. Ainiin hupsista Ilkka tais jotain sanoo tosta laukkaamisestakin... Äh, katsotaan kuinka kaikki lähtee meneen.
No tänään jokatapauksessa lähden sinne mökille ja siellä otan kaiken ilonirti ja nautin viimesistä päivistä kantositeen kanssa, kun on viä jotenkin helppoo.
Saas nähdä kuinka tän käden kanssa käy sitten kun on aika sanoo kantositeelle hyvästit meinaan ei välttämättä hirveen kivasti jos toi käsi varsi ei laske alas. Tai sen näkee sitten ihan turhaa stressata etukäteen mistään.

Oon niin innoissani kun pääsen viettään Lauran kanssa aikaa ja nauttiin sen seurasta! :)
Laura on jaksanu tukee ja kuunnella mua kun mulla on ollu vaikeeta tän käden kanssa.
Laura on yks niistä harvoista hyvistä ystävistä. Meillä on Lauran kanssa paljon yhteistä.
Molemmilla on leikattu oikeet olkapäät. Ja paljon muuta yhteistä. Me nauretaan paljon.
Nyt mummi ja vaari saa ansaitun loman mun auttamisesta. Mummi ja vaari on jaksanu auttaa mua tän koko ajan niin nyt nekin saa vähäks aikaa huilahtaa. Ne on sen ansainnu!

Nyt pitäis alkaa pakkaan. Voi tulla vähän tavaraa kun pitäis viä läppäri ja järkkärikin ottaa mukaan.
Koitan kirjotella tulevalla viikolla jos vaan suinkin jaksan raahautua koneen ääreen.
Hyvää viikonloppua ja nauttikaa kaikki vielä juhannuksesta!!

                                             Hanna

Kantosidettä+maiseman vaihdos

7kk täynä kantositeen kanssa taas tätä yhteis eloo, no onneks enään vaan 11yötä jäjellä sitten saan sen pois !
Enään en säilö yhtäkään kantosidettä enään nyt kaikki saa kyytiä.
Osloon viän ne norjalaiset kantositeet ja kepin jos jaksan ja matkassa on tilaa muuten saa jäädä tänne.

Tänään tuli ensimmäisestä olkapää leikkauksesta 3vuotta. Täytyy sanoo että oon hyvin helpottunu että se on ohitte ja nää 4 muuta leikkausta myös.

2viimestä yötä nukuttiin lapsien kanssa aitassa yötä. Nyt on ihanaa päästä omaan sänkyyn nukkuun.
Huomenna olis tarkotus mennä sinne mökille Lauran kanssa ja siellä pitäis olla 9yötä.
Tykkään ja odotan! Laura on mahtavaa seuraa.
Kivaa päästä taas vaihtaan vähän maisemia ja nauttiin ja rentoutuun. Ollaan suunniteltu tää mökille meno jo ennen leikkausta ja nyt sinne päästää pitkän odotuksen jälkeen.
Nyt nukkumaan pitäis mennä että jaksaa sitten.

                                          Hanna

.. 7 viikkoa leikkauksesta+käden asento kuva ..

Käden tän hetkinen asento ilman kantosidettä

Aivan mahtava tunne nyt on saavutettu 7 viikon määränpää leikkauksesta!
Vielä 12yötä kantoside tuen kera ja sitten toivon mukaan saan ne pois, pitkän taipaleen jälkeen.

Juhannusta vietän serkkujen kanssa.
Hyvää juhannusta kaikille!

                                            Hanna

2viikkoa jäjellä,häpeänkö olkapäätä?

2 viikon päästä on se kauan odottettu päivä, nimittäin röntgen kontrolli,lääkäri ja kantoside pois kädestä.
Toisaaltaan on ihanaa saada kantoside pois pitkän ajan jälkeen, mutta sitten taas mietityttää kuinka kaikki menee ja mitä jos jotain meneekin pieleen.
Siihen oon jo tottunu tän olkapään kanssa että mikään ei mee koskaan ilman kommelluksia ja takapakkeja.
Aina ne on matkassa mukana.. Mikään ei mee koskaan niinkun pitäis tän olkapään kans, mutta siihen on jo tottuttu ja se ei enään paljoo hätkähdytä mua, vaikka se onkin tosi inhottavaa.
Aina kun tulee takapakki tai on vaikeita hetkiä olkapään kanssa niin mietin että jonain päivänä viä kaikki menee hyvin tän olkapään kanssa ja tästä koko matkasta on vaan muisto tallella. Se ajatus jos joku antaa mulle voimia jaksaa eteenpäin hankalan olkapään kanssa.
Moni ihmettelee kuinka mun psyyke on kestäny tän kaiken, mutta niin minäkin välillä ihmettelen.
En vaan halua antaa periks ja aivan mahtava perhe joka mua jaksaa aina tukee vaikka ei niilläkään helppoo oo ollu. Meidän perhe on pitäny lujasti yhtä tän koko olkapää jutun ajan.
Vaikka mulla onkin ollu nyt enimmäkseen huonoja hetkiä olkapään kans niin kyllä niitä hyviäkin löytyy.
On epäonnistumisia , mutta on onnistumisiakin. Ne yhdessä kasvattaa.
Mun ja olkapään side on lujittunu tän pitkän ja hankalan matkan aikana. En olis koskaan uskonu että jonain päivänä sanon olkapäästä, että siitä on tullu mulle tärkee ruumiin osa. Tosta olkapäästä ja sen terveydestä oon valmis taisteleen vaikka kuinka, mutta irti siitä en päästä.
Ajatus terveestä ja kivuttomasta elämästä antaa mulle voimia jaksaa jokaikinen päivä, kun ne pysyy mielessä en todellakaan oo valmis antaan periks missään.

Multa on kysytty monet kerrat jo että häpeenkö olkapäässä olevia arpia,häpeenkö olkapäätä,häpeenkö sitä miltä se nyt näyttää,häpeenkö kaikkee mikä liittyy siihen? -EN! En todellakaan häpee. Miks häpeisin?
Ei mulla oo mitään syytä hävetä mun olkapäätä. Tän olkapään piti vaan tulla mulle ja sille en voi mitään, mutta nyt ei enään haittaakkaan vaikka se tuli juuri mulle, koska se on kasvattanu mua ja se auttaa mua elämässä myöhemmin.

Eilen oltiin Katrin kanssa elokuvissa kattomassa Men in black 3 ja se oli hyvä!
Sunnuntaina mennään Lauran kanssa sinne mökille ja tosiaan siellä ollaan 8yötä. Tykkään!!

                                                           Hanna

Lääkäri numero 1

Heliö on lääkäri numero yksi! Jos en oo voinu kehenkään luottaa tän olkapään kanssa niin Heliöön oon voinu. Kolme vuotta sitten olin täynä helpottunutta oloo,kun oli vihdoinkin löytyny täydellinen lääkäri Heliö.
Harri kannustaa,tsemppaa aina sillon kun on alamäki, Harri kannustaa,tsemppaa,iloitseen ja käskee jatkaan samaan malliin kun on ylämäki. Harri on mun kanssa aina samaa mieltä olkapään asioista.
Mistään ei löydy tollasta lääkäriä kun Harri on! Suuri kiitos kuuluu Harrille joka on joutunu miettiin mitä tän mun olkapään kanssa tehdään joka kerta. Mutta eihän tää olkapää todellakaan oo helpoimmasta päästä.
Se jos joku on huomattu monta kertaa...

Eilen tulin vaarin äidille yöks ja päätin jäädä viä toisekskin.
Johanna asuu melki naapurissa niin oon ollu nyt sen kanssa ja kivaa on ollu!
Eilen käytiin kävelyllä ja oltiin vaan. Tänään käytiin ikeassa ja sitten oon ollu melki koko loppu päivän Johannalla. Makoiltiin sen sängyssä ja haukoteltiin vuorotellen ja naurettiin ja puhuttiin ihme asioita ja Oslon matkasta tietenkin! Odotetaan niin paljon sitä matkaa! Naurettiin että molemmat ymmärtää ihan hyvin englantia, mutta se puhuminen jännittää. Että saas nähä kumpaa saa suunsa auki siellä, luultavasti minä. Tai no mun on pakko puhuttava ei oo vaihtoehtoja.

                                                                 Hanna 

Miten sitten kun..?

Välillä mua suoraan sanottuna tympii koko käsi, niinkun juuri nyt.
Taas polttelee ja sattuu olkapäähän niihin kohtiin missä se rauta menee,että en tykkää...
Taisin olla liian kauan ulkona äsken,5min. Äh miten tää voi olla näin vaikeeta koko hemmetin käden kanssa.
Toi ei siis näköjään oikeesti tykkää yhtään näin lämpösestä ilmasta ja auringosta.
Ulkona lämpöö oli joku tunti -kaks sitten +24 astetta.
Mites sitten tuleva kylmä talvi? Miten se vaikuttaa tonne? Tai tulevat kunnon helteet?
Oi voi, niitä odotellessa..

Tänään olin Lauralla. Oli kiva päivä. Käytiin sen pikku siskon ja veljen kanssa kaupassa ja voi sitä hulinaa niitten kanssa! Nehän on ihan samanlaisia kun nää meidän pikkuneiti ja pikkumies.
Ens viikon sunnuntaina sitten mennäänkin sinne mökille Lauran kanssa olikse 8päiväks.
Se onkin sitten se loppu aika kantositeen kanssa siellä. Tai no päivää ennen kun on se Heliölle meno niin tuun kotiin ja sitten nukun yön yli ja aamulla onkin lähtö jaja sitten nähdään miten olkapää jakselee ja kuinka se on lähteny toipuun. Toivon niin paljon että olis lähteny hyvin vaikka tässä nyt on vaikka mitä ongelmia olkapään kanssa.

Tajusin äsken että tää kantoside on mulla enään vähä yli 2viikkoo! 'toivon mukaan'.
Just äsken se leikkaus oli ja mua suututti kun Ilkka sano että tää on tässä ainakin 2kuukautta.
Uhosin viä että en varmana pidä kun max.4viikkoo. Hehe ja nyt mua jo kauhistuttaa kuinka kaikki lähtee meneen ilman kantosidettä. Voi olla että en nuku yhtään ekaan kuukauteen.

Oliskohan nyt tän käden epäonni loppunu niin että voisin olla jännittämättä sitä että mitä jos tapahtuiskin jotain. No onneks se on nyt varma että se tulee pysyyn aina paikoillaan, mutta silti mua jännittää koska nytkään ei viä kaikki mee niinkun pitäis. Kärsivällisyyttä tässä viä jonkun aikaa tarvii ehkä kuukauden,vuoden,kymmenvuotta, mutta onneks opin elään tän käden kanssa viä jonain päivänä.
Periks en todellakaan anna oon jo melki 4vuotta taistellu tän kans niin enään ei saa periks antaa.
Mutta onhan se totta että aina tulee oleen vaikeuksia käden takia niinkun Ilkka sano koskaan sitä ei pidä unohtaa, mutta ei sitäkään että tässä on ollu jo paljon vaikeuksia tän kans niin noi ei tunnu enään niin isoilta.
Me voitetaan kaikki vaikeudet yhdessä olkapään kanssa tuli sitten mitä vaan vastaan.

                                           Hanna                 

Kivan päivän tapahtumia

Tänään ollaan saatu mummin kanssa vaikka mitä aikaan.
Soitin aamulla tästä mun netistä ja kerroin kuinka huono tää on ja että katkeilee koko ajan niin nyt saan paremman yhteyden kun siinä oli jotain häikkää ollu.
Sitten käytiin ottaan passi kuvat ja käytiin laittaan hakemus tai semmonen kuitenkin niin mulle henkilökortista.
Äsken kävin moikkaamassa Peppiinaa pitkästä aikaa.

Sitten kävin moikkaamassa Pilkettä tänään kentällä ja mulle tuli kauhee halu päästä ratsastaan!
Voi tätä ikävän määrää sinne hevosen selkään. Mietittyttää vaan onko sinne enään hyvä mennä kun Ilkka oli sitä mieltä että ei oo hyvä ja luulen että Harri on sitä mieltä että sinne vaan.
Kumpaakohan sitä sitten uskois? Varmaan Harria, mutta tosi asiahan se on että mua ei paljoo kukaan pidättele tossa ratsastus asiassa. Hevosen selkään palaan viimestään jouluun mennessä ja se on varma!
Oslolaisetkin on sitä mieltä että pian vaan takasin ratsaille niin kaikki on hyvin, mutta ei kuulemma ennen ennenkun oon siä käyny. :)

Katoin tänään puhelimen kalenteria ja huomasin että se on melki täynä ohjelmaa nyt kesä-elokuun alkuun saakka. Olipas se kiva yllätys meinaan mulla ei oo ollu paljoo kevään aikana mitään merkintöjä siellä.

Joku pappa nauro mulle tänään kun mentiin pikkuneidin kanssa autolle, no joo olin varmaa aika huvittava näky kun toinen käsi kantositeessä ja toisessa kädessä oli lompakko,puhelin ja pidin sillä viä pikkuneitiä kädestä kiinni. Voin kuvitella kuinka hauskaa sillä oli.
                                              Hanna
                                                                    

Mietteitä kantositeestä&olkapäästä

Ihanaa 8viikon päästä ollaan Oslossa! Odotan sitä matkaa niin kovasti!
3viikon päästä on leikkauksen jälkeinen kontrolli ja sit nähdään kuinka olkapää oikeesti jakselee.
Sitä odotan innolla, silti mua vähän jännittää tuleva elämä ilman kantosidettä.
Aikaa se viä että tottuu taas ihan kaikkiin uusiin muutoksiin olkapään kanssa.
Täytyy vaan mennä päivä kerrallaan ja olkapään tahtiin.
Välillä alkaa tosi paljon ärsyttään kun ei voi kaikkee tehdä ja sen takia tulee välillä kunnon kiukku kohtaus.
Sillon saa kantoside kyytiä ja mummi kuulla kunniansa tai joku muu.
Nyt oon asennointunu tähän kaikkeen ja jos alkaa oikeen kunnolla suututtaan niin mietin että en voi tälle nyt mitään ja sitten alan ajatteleen jotain kivoja asioita.
Salille olis jo hirvee hinku päästä! Ajattelin että voisin siellä kävellä juoksumatolla ja tehdä jotain pieniä jalkalihaksia.
Ratsastaan en taida viä vähään aikaan päästä.. No eiköhän Pilke mua jaksa odottaa!

24pv mennään Lauran kanssa mökille ja tuun takasin kotiin 2.7 kun on sit 3.7 se Heliö.
Tänään olin Sinisaaralla ja sitten olin kampaajalla. No nyt on vihdosta viimein hiukset vaaleet!

Norjalaiset on kyllä aivan mahtavia ihmisiä! Sais suomalaiset otttaa sieltä vähän mallia nii ja samoin terveydenhuolto.

Tänään taas vähän ollu särkyä olkapäässä kun olin ilman kantosidettä..
Täytyy nyt vaan toivoo että toi ei jatkuis sitten kun kantositeen aika on ohitte.
Säryt tulee varmaan tosta käden nykyisestä asennosta missä se on ilman kantosidettä.
Toivon niin paljon että kaikkki saatais nyt kuntoon ton käden kanssa mitään muuta en näin paljon edes toivo.
Aika näyttää.

                                            Hanna

Käden väliaika kuulumiset

No nyt pääsin kirjottaan vähän pidemmän postauksen kun Laura meni suihkuun.

Käden uus asento ilman kantosidettä

Tosiaan mulla on ollu nyt olkapään kanssa vähän ongelmia.
Tänään Harri soitti ja sitten saatiin selvyyttä vähän asioihin, mutta ne nyt vielä keskustelee Ilkan kanssa.
Kuvassa näkyy käden uus asento ILMAN kantosidettä. Siitä se ei meinaa laskeutua alas sitten millään...
Täytyy nyt toivoo että se saatais alemmaks jossain vaiheessa.
Nyt sitten odotellaan että on 3.7 se röntgen kontrolli ja vastaanotto niin sitten nähdään kuinka edetään eteenpäin viimestään.
Kerron aina väliaika tietoja ja muuta kun tulee jotain uutta tai uutta tietoo.

                                         Hanna

... Ihana mökkireissu takana ...

Kirjotan nyt tällä kertaa lyhyen ja nopeen postauksen.
Eilen tosiaan tultiin mun siskon kanssa takasin mökiltä. Koti matka meni ihan hyvin ja muutenkin koko reissu oli tosi kiva ja rentouttava. Oli tosi ihanaa nähdä mummua ja pappaa pitkästä aikaa.
Eilen kun tultiin junasta ulos niin siinä oli mun luokanvalvoja ja olikin tosi kiva nähdä! Vaihdettiin muutama sana.

Laura tuli meille eilen kun pääsin kotiin ja on ainakin maanantaihin asti. kivaa!
Nyt odottellaan olkapään  kanssa. Tiistaina mulla on se kauan odotettu kampaaja hiukset uusiks vihdoin.

Oslossa odotellaan mua ja Johannaa jo kovasti. Siellä ollaan otettu lomaakin ihan meitä varten!

                                         Hanna

Mökkeilyä ja käden ongelmia

Noniin nyt ollaan oltu täällä mökillä 2yötä ja kivaa on ollu.
Ollaan pelailtu,syöty,levätty,saunassa käyty ja eilen käytiin siskon kanssa soutamassa. Soutaminen kuuluu kyllä kesään ja mökillä oloon! Siis mähän en soutanu istuin vaan mukana kun sisko souti.
Tänään mennään ehkä kalaan. Riippuu ilmasta.
On se vaan ollu virkistävää vaihtaa vähän maisemaa kun on ollu yli puoli vuotta vaan kotona niin kyllä tää tekee hyvää.

Olkapää kiusaa mua tai no rauta... Voi hemmetti kun haluaisin repiä sen raudan irti tuolta olkapäästä, mutta eipä taida onnistua..
No sitten tossa eilen mietittiin siskon ja sen poikakaverin kanssa tätä olkapäätä meinaan aina kun otan kantositeen pois niin tää käsi jää tosi korkeelle tai no siis kun toi vasen eli terve käsi laskeutuu alas normaalisti vartalon viereen niin toi oikee eli kipee käsi ei laskeudu olleenkaan ja se aiheuttaa aina sitten inhottavaa  särkyä.. Ja sitten huomasin että veri ei pääse kiertään tuolla kädessä sillon... Huh huh! Mitähän tästä nyt vielä tulee. Ei hyvältä näytä ei. Vähä pelottaa ja mietityttää että mikä tossa kädessä nyt mättää. Joku siä mättää...
No otetaan tää nyt haasteena vastaan ja katotaan mitä tapahtuu.
Perjantaina tosiaan kotiin sitten lähtö aamulla.
Kijottele sitten taas.
                         
                                          Hanna

Mökille rentoutuun

Ihanaa! Kohta lähdetään ajaan.
Kiva päästä rentoutuun muutamiks päiviks, mutta katotaan paljonko rentoudun tän käden kans..
Rauta taas kiusas mua viime yön ja kunnolla.. Huh huh...
Täytyy toivoo että jaksaisin olla siellä ja että kaikki menis hyvin käden kanssa.
Kotiin tuun to tai pe.

                                             Hanna

Ensimmäinen kuukausi leikkausesta täynä

Kuukausi sitten leikkauksen jälkeen

Vihdoinkin menny ensimmäinen kuukausi leikkauksesta ja nyt vielä toinen kuukausi edessä kantositeen kanssa.
Ensimmäinen kuukausi menny kyllä taas kerran mielettömän nopeeta.
Tässä sen näkee kuinka nopeesti aika menee.
Kuukausi sitten tähän aikaan oltiin Diacorissa ja Ilkka oli moikkaamassa.
Mulla oli tosi ristiriitaset tunteet kun kello lähesty 3 ja täyty lähtee sairaalaan.
Päässä liikku vaan 'ei mä en halua enään leikkaukseen, mutta se on pakko.kumpa se olis jo ohi.'
Mua ei jännittäny yhtään eikä pelottanu, mutta en vaan enään halunnu neljänteen olkapää leikkaukseen.
Ja se lopullisuus jotenkin oli mulle peikko. Mua mietitytti tulevaisuus jäykistetyn olkapään kanssa.
Mietin miten tuun pärjään ja mitä kaikkee se tulee oleen.
Kun leikkauksesta heräsin en katunu yhtään että menin siihen. Musta tuli onnellinen ja ajatus kivuttomasta ja helpommasta elämästä palas. Muut ajatukset oli poissa. Se oli mahtavaa, kun tajus että nyt sijoiltaan meno on historiaa ja ne kauheimmat säryt mitä voi olla.
Sillon kun heräsin niin ensimmäinen ajatus ja kysymys niille oli 'missä norjalainen kantoside on?'
Se oli jääny leikkaus saliin niin ne haki sen sieltä. Heräämössä olin jonkun vähä yli 30min.
Klo.22 aikaan pääsin heräämöstä pois osastolle ja siellä mummi ja vaari mua jo odottelelikin.
Kun katoin puhelinta niin oli tullu monta puhelua ja yli 10 viestiä että kiitos kaikille huolen pidosta! Suurin osa niistä oli tullu Oslosta! Oli mulla hauskaa kun ne raukat oli jo ihan pelästyny kun mitään ei ollu kuulunu.
Mummi ja vaari totes siinä kun olin vähä aikaa ollu siinä osastolla niin olin kuulemma oma itteni pitkästä aikaa.
Nauroin ja olin ilonen, mutta välillä olinkin niiin vihanen ja kiroilin siinä mikä ei oo yhtään mua paitsi säryissä ja kun kiukuttaa ja paljon. Siitä tulikin mieleen että en oo kiroillu enään melki ollenkaan!! Ennen leikkausta joka toinen sana oli kirosana ja mummi sai kans kuulla vähä väliä kunniansa, mutta sen ymmärtää kun oli kovat säryt ja olin tosi vihanen jo.
Nyt oon taas oma itteni, se joka nauraa melki koko ajan ja on ilonen.
Välillä tai no aika usein menee viä hermot tähän olkapäähän ja rautaan. Rauta siä nyt aiheuttaa kaiken, mutta olkapäässä kun se on niin siinähän olkapää saa kuulla kunniansa aika usein.
Turvotus olkapäästä on aika hyvin poistunu, mutta viä on vähän.
Toissa yönä nukuin norjalaisen kantositeen ja sen vaarin tekemän tuen kanssa, niin hupsista aamulla kun heräsin tuki oli lattialla ja käsi nukku vattan päällä. Niin ei olis saanu tapahtua! Sori Harri, mutta en tiä miten niin kävi.
Oli kyllä yllättävän hyvä näköjään nukkua ilman sitä tukee. Käden oli paljon parempi!
Viime yöks laitoin diacorin kantositeen tuen kera ja yö oli taas sitä ja tätä.. Rauta paino ja kiusas.
Kuukausi kestettävänä viä kantositeen kanssa. Nyt kunnon tsemppaus päälle niin kyllä se siitä.
Ihania ne Oslolaiset ystävät'sairaalan henkilökunta'. Eilen tuli taas viestiä että kohta nähdään ja muista ilmottaa heti kun ootte Osloon päässy ,että täytyy sitten heti nähdä.
Oon niin otettu tästä kuinka paljon ne odottaa tätä meijän menoo sinne.
Vaarilla oli taas aamulla hauskaa kun kerroin että taaas tuli viesti Oslosta. Vaari vaan totes että 'koko sairaala on menny siä yhdestä potilaasta ihan sekasin.' Niinhän ne on vähä tainnu.

Huomenna onkin sit lähtö mökille katsoon toista mummua ja pappaa. Eli isän vanhempia.
9 aikaan aamulla mun sisko ja Hemppa tulee hakeen mut ja sit lähdetään ajaan. Semmonen 4tunnin matka tiedossa. Vaari tossa tänäään nauro että katotaan kauanko mun hermot kestää mökki elämää tän käden kans. Pelkään kyllä vähän pahaa että voi olla ettei kovin kauan. Saas nähä kuinka nopeeta lähden takasin kotiin. Mulla on iso kassillinen jo pakattunu tavaroita. Mukaan lähtee tietty norjalainen kantoside ja toi pehmeempi tuki ja sitten tyyny. Ne viä ison tilan, että paljoo ei taida enään mahtua mukaan.

Leikkauksen jälkeen heräämöstä osastolle  siirtymässä

                                                      Hanna

Holiday!!

Tititiitiiiidiiii  oon innoissani koska mun pitkä sairasloma on nyt vaihtunu kesälomaan!
Huh kun mulla menee nykyjää kauan tajuta asioita! :D
Voi siis olla että tajuan kunnolla vasta vuoden päästä että se olkapää tulee pysyyn aina paikoillaan.

Kiitos teille kaikille ketkä ootte pistäny kommenttia tai sähköpostia!
On ollu kiva lukee niitä ja tullu hyvä mieli. Ja myös teidän kysymyksiin vastailen parhaani mukaan.
Kysymyksiä otetaan vastaan siis!
Nyt vastaan tähän vielä muutamaan kysymykseen mitä on tullut.
-Lukijaksi saa liittyä.
-Tipuin sillon -08 mun entisen hevosen selästä ja sillon tää oikea olkapää meni.
-Olkapää meni pois sijoiltaan taakse päin. Ei oo siis kovin yleistä taakse päin meno.
http://hansuu.blogspot.fi/2012/04/tietoa-mista-kaikki-sai-alkunsa.html  <- tossa on aikasempi postaus missä kerron mistä kaikki sai alkunsa olkapäässä , että sieltä voitte käydä lukemassa. Ja toki pistäkää kysymyksiä jos joku jää mietityttään.
Kaikki olkapään leikkaukset,tutkimukset ja lääkäri käynnit ollaan jouduttu ite maksaan, kun tayssista lähdettiin sillon -09 kesäkuussa. Mutta käykää lukemassa mistä kaikki sai alkunsa!

                                                 Hanna