2013-2014

Helpottunut että tämä vuosi on pian ohi, Iloja, suruja,järkytyksiä,pettymyksiä,suuria muutoksia loppu elämään. Tämäkään vuosi ei ollut helppo käsien osalta. En tiedä uskallanko edes toivoa uudesta vuodesta parempaa. Tietysti toivon kuitenkin että vihdoin ja viimein uusi vuosi toisi jo jotain hyvää mukanaan. Hyvin helpottunut olo siis on että vuosi alkaa olemaan nyt pulkassa. Heti alkuvuodesta tulee taas lääkäri reissut olkapäiden kanssa, siitä sitten enemmän. 
Oikein hyvää ja toivottavasti parempaa uutta vuotta 2014!!!

Elämään onnellinen

Tänään tuleekin jo 2kk leikkauksesta, huippua! En olis ikinä uskonut että sanon vielä näin, mutta kyllä tykkään näistä jäykistetyistä olkapäistä paljon enemmän kun normaaleista, koska ne pysyy paikoillaan eikä mun tarvi pelätä koska ne pettää. Mulla on siis paljon rennonpi ja helpompi olla. Arjen vaikeuksista oon selvinny kunnialla näiden käsien kanssa avulla. Voin sanoa vihdoinkin että oon tosi onnellinen mun elämään. Mulla on kaikkea mitä tarvin. Vastoinkäymiset kasvatti mua niin paljon ja anto valmiutta tähän elämään, että oon kiitollinen. Mun pieni koiran pentu muutti mun elämän ihan täysin, sen avulla unohdan kaiken käsiin liittyvän ja niiden kohtalon. Sulo on maailman suloisin koira vauva. Välillä on tietysti edelleen käsien kanssa niitä huonoja päiviä, mutta nyt Sulo on niiden päivien pelastaja.  Joulukuussa on seuraava olkapäälääkäri. Sitä taas odotellessa. 

Vasen olkapää oli alkanut hienosti luutuun, tietokonekuvissa näkyi. Kantosidekkin otettiin kädestä pois 2viikkoa sitten, vaikka sen piti olla huomiseen asti, mutta se saatiin aikasemmin pois ja se helpotti oloa paljon. :) 

Kolme muistisääntöä

Maanantaina tuli 5 vuotta siitä kun tipuin hevosen selästä ja tämä kaikki sai alkunsa. Nyt on alkanu tuleen vastaan niitä asioita mitä en enään koskaan tuu pystyyn tekeen olkapäiden takia ja tietysti kova paikka, mutta mulla on 3 muisti sääntöö mitkä auttaa mut niistä tilanteista pois. 1. Mulla on kädet vaikka välillä on ollu paha pelko onko niitä enään kohta, ne on mulla ja se on mahtava asia. 2. Mun olkapäät pysyy aina paikoillaan eikä pääse enään ikinä pois paikoiltaan. 3. Ne kaikista kauheimmat säryt on nyt ohi vihdoinkin.

Eilen otettiin hakasetkin vihdoinkin pois, kun tuli leikkauksesta 2 viikkoa!!

Kotona toipumassa

Oi kuinka ihanaa voi ollakkaan kun pääsin eilen kotiin sairaalasta toipumaan. Kyllä alkoi jo hieman kiukuttamaan kun ei päässyt jo lauantaina kotiin niinkuin piti, mutta enhän mä olis mitenkään täällä kotona pärjänny ennen eilistä kipujen ja muiden kanssa. Kun kotiin pääsin menin samantien omaan sänkyyn nukkumaan ja uni tuli heti! Syömään mut viä herätettiin ja iltalääkkeelle, mutta sitten jatkoin vaan nukkumista. Yöllä heräsin muutaman kerran lääkkeelle ja jatkoin unia 10.30 saakka sillon heräsin syömään ja lääkkeelle ja taas tuli tarve päästä nukkumaan sen jälkeen. Kahden aikoihin päivällä heräsin ja sitten oli pirteä olo ja jaksoi taas, kiitos hyvien ja pitkien unien. Kyllä unet tuli tarpeeseen. Yhteensä nukuin heräämisiä laskematta niin noin.16tuntia. Mutta mun koko elimistö huusi jo kunnolla sitä unta, mikä on hyvin tärkeä asia koko keholle. Nyt saa toipua pikku hiljaa vasen olkapää toipua 3 leikkauksesta, mutta viimeisein mikä tehtiin tasan viikko sitten keskiviikkona oli niin iso, että kyllä aikaa menee.

Mutta nyt voisin vähän kertoa tuosta kuinka kaikki meni.

Viime viikon tiistaina 24.9. menin Ortonin sairaalaan jo päivää ennen leikkausta.

Keskiviikkona 25.9. olikin sitten vasemman olkapään jäykistysleikkaus heti aamusta. Saliin mua lähdettiin viemään 7.50 ja varmaan olin jo unessa 8 aikaan. Heräsin leikkauksesta siinä puoli 2 aikoihin ja osastolle pääsin puoli 3. Illalla alko ihan kamalat kivut suorastaan sanoin kuvailettomat, eikä mikään kipu lääke tai piikit auttanut, ainut mikä vähän edes autto viemään sitä huippua pois oli pitkäkestonen puudutus aina mikä tuli semmosesta pumpusta, mutta sekin piti laittaa ekaks yöks pois kun se valskasi niin pahasti. Ensimmäinen yö oli siis ihan kauhee. Seuraavana aamuna anestesialääkäri tuli sitten kattoon sen puudutus katetrin ja saatiiin sitten taas pumppu toimiin ja vähän helpotti. 8tunnin välein kävi lääkäri antamassa lisä puudutusta mikä helpotti 2-4tunniks. Sitten vaan särkylääkkeitä ja puudutuksia niiden avulla mentiin maanantaihin asti. Kuumekkin nousi mulla perjantaina ja oli ihan kamala olla ja se olo. kuumeilua jatku tiistai aamuun asti. Nyt ei oo ainakaan onneks noussu, mutta kuume johtu verenpurkaumista olkapäässä. Maanantaina mun veriarvot oli niin alhaset edelleen ja eniten se mikä viittaa itse vereen, niin mulle jouduttiin tiputtamaan 2 yksikkö verta eli melki litran verran sain lisää verta. Mutta olin kyllä menettäny pahasti verta leikkauksessa, joten oli tosi hyvä että sain verta lisää sen 2 yksikköä. Arvostan suuresti teitä ketkä luovutatte verta!! Se on hieno ja erittäin tärkeä asia. Jatkattehan luovuttamista, mun lisäksi on niin monta ketkä tarvitsee sitä verta. Veri on niin tärkeää.

Nyt kun mulla on molemmat olkapäät jäykistetty niin on paljon asioita mitä en tuu enään koskaan pystyyn tekeen ja tuun myös tarvimaan aina monessa asiassa apua koska kädet ei toimi enään normaalista eikä todellakaan kunnolla. Tietysti se vaikeuttaa hyvin paljon mun elämää, mutta mun olkapäitä ei oltais saatu mitenkään pysymään paikoillaan ilman näin radikaalista ratkasua.

Toden sanoen mun olkapäät ei tuu olemaan enään koskaan terveet eikä normaalit.

Harmillista on se että kaikki ei tajua sitä ja mun pitää se moneen kertaan selittää ja sanoo, mutta onneks on myös niitä ketkä se jotenkin ymmärtää ja niitä jotka oikeasti ymmärtää.

Mutta nyt jatkan kuvien kera lepäämistä ja toipumista. 

Leikkaus koittaa aamulla

aamulla on aika jättää lopulliset hyvästit olkapään sijoiltaan menoille ja lähteä jatkamaan matkaa leikkauksesta herättyä jäykkien paikoillaan pysyvien olkapäiden kanssa. yksi varmasti vaikeimmista asioista koko mun elämässä on ollut taistelut olkapäiden kanssa,valvotut yöt,kauheimmat säryt ja tuskat mitä voi olla,itkut tuskien määrästä,sängyssä pelkästään makaaminen,sijoiltaan oleva olkapää, ensin oikea olkapää joka jäykistettiin 5/2012 ja nyt kesäkuussa mennyt vasen olkapää joka jäykistetään huomenna. huominen päivä tulee muuttamaan mun koko loppu elämän parempaan suuntaan ja elämän laatu tulee huomattavasti parantumaan, vaikkakin vaikeeta tulee aina olemaan kun kädet ei ole normaalit enään koskaan eikä toimi kunnolla, mutta tärkeintä on kuitenkin mulle itselle se että olkapäät on ja pysyy paikoillaan ja suurimmat tuskat on vihdoin ohi niiden osalta. aina joka päivä opin näiden erityisten käsien kanssa ja niiden kautta jotain uutta. arvostan omia olkapäitä hyvin paljon ja siitä oon erityisen kiitollinen että mulla on kädet eikä niitä ole tarvinut ottaa pois. aamusin kun herään aina ensimmäisenä katson käsiä hetken ennen kun teen yhtään mitään muuta, juuri sen takia koska ne oon saanut pitää vaikka välillä on ollut pelko siitäkin onko mulla enään kohta käsiä, mutta ne oon saanu pitää ja se on mahtava asia. huomisen päivän en olis koskaan ajattellut enkä halunnut koittavan toisen terveen olkapään kohdalla, mutta aina ei asiat mene niinkuin haluais ja toivois. mun kohdalla molempien olkapäiden kohtalo on tämä (jäykistys), mitä ei varmastikkaan kukaan toivo itsellensä tapahtuvaksi.

mutta mulla on terveys mitä arvosta ihan eritavalla kun ennen olkapäät meni. 

aamulla 7.50 kohti leikkaussalia ja sinne jää sijoiltaan meno. 

leikkaus on hyvin iso,vaativa ja pitkä kestonen. 

aamulla varmasti tulee päästeltyä helpotuksen kyyneliä leikkaukseen valmistautuessa. kohta on se hetki, ihan pian!!!! 

Huominen jäykistysleikkaus

Tännekkin sain nyt aikaseks tulla kirjottaan pitkästä aikaa taas.. Hankalan olkapään facebook-sivuille oon enemmän nyt päivitelly kuulumisia kun tänne joten sielläkin kannattaa käydä kurkkaan jos en tänne oo hetkeen kirjottanut mitään. Tekstit näkyy teillekkin ketkä ette ole facebookin käyttäjiä. Blogin vasemmasta yläkulmasta missä lukee Facebook niin sitä painamalla pääsee hankalan olkapään facebook-sivuille.

Mutta nyt itse asiaan viime viikon keskiviikkonahan vasen olkapää leikattiin ensimmäisen kerran. Se laitettiin K-piikeillä paikoilleen ja jätettiin siihen asentoon mihin se jäykistetään huomenna lopullisesti. No joku kuitenkin alkoi pahasti painaan olkapäässä kainalon aluleella ja oli ilmeisesti yksi piikeistä. Perjantai aamuna heti oli tehtävä se leikkaus sen takia uudestaan ja se meni hyvin sitten. Kotiinpääsin perjantai iltana. Tänään aamulla tulin takasin tänne sairaalaan (Orton). Ja huomenna heti aamusta on tarkotus sitten jäykistää vasenkin olkapää, koska mikään muu ei tulisi auttaan sijoiltaan menoon ja sehän on jo todettu oikeen olkapään kanssa.

Pitäkäähän peukut kaikki pystyssä huomiselle että kaikki menis hyvin. Facebookin puolelle ilmestyy varmasti aikasemmin tietoo että kuinka meni, mutta vasta torstai päivän aikana kunhan jaksan.

Huomista aamua odotellessa tämä päivä nyt sitten menee. :)

Tuossa vielä kuva haavasta mistä olkapää avattiin viime viikolla. Samasta huomenna luultavasti avataan mutta isonnetaan haavaa.

Leikkaus päivät

Pian on edessä rankat 2-3viikkoa. Eilen käytiin Ortonissa osastolla ja verikokeissa ja tapasin myös samalla anestesialääkärin tulevia leikkauksia varten. Ens viikon tiistaina takaisin Ortoniin ja jään yöksi koska seuraavana aamuna ke.18päivä alkaa vasemman olkapään jäykistys. sillon laitetaan jotkut rautapidikkeet olkapäätä pitämään siinä asennossa mihin se jäykistetään lopullisesti seuraavan viikon keskiviikkona 25päivä. Eka leikkaus on vähän pienempi, mutta se toka on sitten todella iso, eli pitäkäähän kaikki peukkuja että molemmat leikkaukset menis hyvin. Lähempänä kerron lisää. Enään alle viikko ekaan leikkaukseen,huh! toka onkin siitä heti viikon kuluttua. Aika nopeessa vauhdissa nyt mennään, mutta hyvä niin.

Niin helpottavia uutisia

Nyt voin vihdoin ja viimein huokaista helpotuksesta kera onnen kyynelten. Olen saanut maksusitoumuksen olkapääni jäykistys leikkaukseen. Suorastaan tämä tuntuu suurelta ihmeeltä ja olen hyvin kiitollinen. Vasemman olkapään jäykistys leikkauksen suorittaa Sinisaari joka on myös jäykistänyt oikean olkapääni.

Kaksi kuukautta sitten kun vasen olkapääni lähti pois paikoiltaan oli toivoa rutkasti matkassa, mutta sitten tulikin se kuuluisa tuskainen alamäki ja oli hyvin epätoivoinen olo eikä ollut edes valon pilkahdusta näkyvissä. Nyt se valon pilkahdus olikin iso samantien. Ihan mahtava fiilis!! Nyt odotan leikkaus päivän kuulemista lähi päivinä. :)

Vasemman olkapään kohtalo

Vasen olkapääni on päätetty jäykistää lähi aikoina. Kapselin korjaus ei olisi välttämättä tullut edes kestämään kauan vaikka se oltaisiin alussa saatu tehtyä, mutta tässä vaiheessa siitä ei ole enään apua, siispä ainut paras vaihtoehto on jäykistää vasenkin olkapää. Olen itse päätökseen hyvin tyytyväinen, olkapään sijoiltaan menot saadaan päätöksen, kauheat kivut loppuu ja pääsen aloittamaan suht. normaalia elämää, tietysti avun kanssa. Ja saan olla onnekas että on paljon perhettä ja läheisiä ympärillä jotka tukee ja auttaa kaikessa.Apua tulen aina tarvitsemaan monessa asiassa, mutta minulle tärkein asia tässä on se että sijoiltaan menot loppuu ja kovat kivut jää historiaan. Toki pieniä kipuja voi aika ajoin tulla, mutta niistä selvitään. Väli aika tietoja ilmottelen aina kun niitä on. Nyt loppu tsempit vielä tähän näin. Varmasti ajatus siitä auttaa jaksaan loppuun asti että kohta tämä tuska on ohi vasemmastakin olkapäästä.

Samassa tilanteessa

Edelliset kuulumiset on edelleen samoja. Eli ei hyvää kuulu. Olkapää pois paikoiltaan ja kivut on ihan liian kovat. Tuskia siis on ja paljon.. Maksusitoumusta ei ole enkä todellakaan tiedä koska pääsen leikkaukseen. Toivottavasti pian. Pakko on päästävä ja nopeasti. Sängystä en oikein enään pysty muutakun käymään vesassa ja sekin tuntuu jo ihan liian kamalalta, pelkkä vessassa käynti. Päivät ja yöt samassa asennossa istuvalteen moottori sängyssä kera monen tyynyn.

Tämän enempää en jaksa kirjoittaa joten kirjoitan pian vähän enemmän tästä tilanteesta. 

En ymmärrä enkä tajua

Taas yksi uneton yö vasemman olkapään vuoksi. Olkapään tilanne huononee päivä päivältä. Kivut on huipussaan ja olo on mitä tuskasin.
 En ymmärrä enkä tajua miksi pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei voi vain nyt antaa sitä maksusitoumusta olkapää leikkaukseeni, jotta vasen olkapää kerettäisiin pelastamaan ennenkuin on liian myöhäistä.. Huoli on suuri vasemman olkapään vuoksi. Eikö Tays voisi antaa edes tälle vasemmalle olkapäälle mahdollisuuden? Kohta vasenkin olkapää joudutaan jäykistämään, eli luuduttamaan lapaluuhun kiinni jos olkapäätä ei nyt pian päästä leikkaamaan. Heliö leikkaisi olkapääni heti jos vain saisin sen maksusitoumuksen, mutta ei Tays ei vain näytä antavan sitä.. Harmittaa ja suututtaa niin kamalan paljon. Niinkuin edellisessä tekstissä kerroin isovanhempani on joutuneet maksamaan kymmeniätuhansia euroja oikean olkapään leikkauksiin,hoitoihin,tutkimuksiin jne.. Nyt on saatava APU yleiseltäpuolelta on pakko, mutta he eivät anna sitä maksusitoumusta Diacoriin. Heliö on nyt ainut joka olkapääni osaisi varmasti leikata, mutta leikkaukseen en pääse ennen kuin jostain tulee apu. Leikkaukseen olisi päästävä mitä pikemmiten. Olkapää on ollut kohta jo 2kuukautta pois paikoiltaan ja se on ehdotan takaraja. Sydämmestä asti toivon että saisin ajoissa avun. Haluaisin että edes toinen olkapääni olisi normaali.
Kumpa pirkanmaan sairaanhoitopiiri nyt vain hoitaisi vihdoinkin tämän asianmukaisesti ja kantaisi vastuunsa tästä olkapäästä jotta saisin tämän kuntoon. Oikeasta olkapäästäni ei enään koskaan tule normaalia ja tietysti jäykistetty olkapää hankalaloittaa paljon asioita, sen takia olisi tärkeää pelastaa vasen olkapää jäykistykseltä. Olisin erittäin kiitollinen jos sinä joka luet tätä Hankala olkapää blogia ja tietäisit mistä voisin saada ehkä apua niin ilmoittaisit siitä minulle.
Hankala olkapää blogia, facebook-sivuja ja twitteriä saa jakaa eteenpäin jos sattumalta jostain niiden kautta löytyisi apu. Twitteristä hankala olkapää löytyy nimellä Troublesome shoulder. Facebookista Hankala olkapää/ Troublesome shoulder.
Oikeuden on tapahduttava vasemman olkapään kohdalla, siis jakakaa tätä/näitä sivuja!! 

Mistä tämä kaikki oikeasta alkoi

Ajattelin kirjoittaa tännekkin tätä olkapää stooria alusta lähtien. Eli kaikki alkoi; Tipuin hevosen selästä 7.10.2008.  Sain pahan aivotärähdyksen enkä sen vuoksi heti tuntenut mitä oikealle olkapäälle oli tapahtunut. Kun toivon aivotärähdyksestä niin aloin tuntena, että oikeassa olkapäässäni ei ole kaikki kunnossa (noin viikko tippumisen jälkeen.) Oikea olkapääni naksahteli pahan tuntuisesti ja tunsin ettei kaikki ole nyt hyvin. Menimme Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (Tayssiin) siitä. Siellä minua ja tuntemuksiani ei uskottu lainkaan. Olkapäätä kuvattiin röntgen kuvilla ja otettiin myös muutaman kerran mangeettikuvat. Sitten tuli marraskuussa 2008 reumalääkäri kuvoihin mukaan ja hän teki olkapään liikutuksen nukutuksessa tammikuussa 2009. Liikutuksessa oli kuulunut paha naksahdus ja sen jälkeen olkapääni ei enään pysynyt ollenkaan paikoillaan. Oikea olkapääni meni takakautta pois sijoiltaan. Kärsin kovista säryistä enkä saanut Tayssista apua. Laittoivat vain kuntoutukseen ja psykiatriselle puolelle ja sanoivat että heitän itse olkapäätäni pois sijoiltaan. Jäin myös silloin ensimmäisen kerran sen vuoksi luokalle.

Kesäkuussa 2009 tilanne vain paheni entisestään ja isovanhempani päättivät että he kustantavat yksityisen puolen. Löydettiin Heliön Harri Diacorin yksityissairaalasta Helsingistä. Pääsin Heliön vastaanotolle ja hän sanoi heti että olkapää on leikattava pian. Tehtiin kapselin kiristys.Oikea olkapääni leikattiin siis ensimmäisen kerran 22.6.2009. Olkapää parani ja oli hyvä kunnes helmikuussa 2010 otin koulussa reppua selkään ja oikea olkapääni naksahti pois sijoiltaan. Otimme Heliöön yhteyksiä ja hän sanoi että on leikattava uudelleen kapseli. Olkapääni leikattiin toisen kerran10.3.2010. Sen jälkeen olkapääni tuntui taas hyvältä, mutta 8viikkoa sen jälkeen horjahdin rappusissa ja otin oikealla kädellä kiinni kaiteesta ja se oli taas siinä. Sitten Heliö päätti että olkapääsä li otettava tietokonekuvat. Tietokonekuvat otettiin Töölön sairaalassa Syyskuussa 2010. Kuvissa näkyi että oikean olkapääni kuppi oli vajaa. Heliö otti tietokonekuvat mukaan Tanskaan ja löysi minulle kupin korjaavan lääkärin Tom Ludvigsenin Oslosta. Taas kerran koitimme saada apua Tayssista jotta olisin saanut maksusitoumuksen Oslon leikkaukseen mitä Tayssissa ei oltu tehty, mutta en saanut. Taas kerran Tayssissa sanoivat että kuntoutukseen, mutta ei olkapäätä voinut kuntouttaa kun se oli pois sijoiltaan. Leikkaus oli siis taas kerran maksettava oma kustanteisesti.. Oikean olkapään kuppi korjattiin Oslossa omakustanteisesti 23.5.2011. Leikkauksen jälkeen kävimme Tayssissa ortopedin vastaanotolla jossa hän myönsi, että oli tehnyt väärän päätöksen. Hänen mukaansa ei kuitenkaan ollut anteeksi pyydettävää. 

Oikea olkapää oli puoli vuotta hyvä kunnes alkoi taas oireilemaan. Jouluaattona 2011 oikea olkapää lähti taas paikoiltaan pienen lahjapaketin nostamisesta. Tammikuussa 2012 menimme Heliön vastaanotolle ja hän kertoi ettei ollut enään muita vaihtoehtoja kun olkapään jäykistäminen. Mietimme asiaa pitkään ja hartaasti ja päätimme että enhän voi kovissa säryissä ja pois sijoiltaan olevan olkapään kanssa elää, siispä päädyimme jäykistykseen. Oikea olkapääni jäykistettiin 3.5.2012 Heliön ja Sinisaaren toimesta Diacorissa. Isovanhempani joutuivat tuonkin leikkauksen maksaan. Tänä keväänä kun tuli aika että piti oikeasta olkapäästä poistaa rauta ja ruuvit niin isovanhempani sanoivat, että nyt on tultava Tayssin vastaan ja onneksi Tayssi tuli vastaan asiassa ja sain maksusitoumuksen oikean olkapään raudan poistoon joka tehtiin Heliön toimesta Diacorissa 20.5.2013.

Oikea olkapääni on siis nyt jäykistetty eikä tule koskaan enään liikkumaan. Eli luudutettu lapaluuhun kiinni.

Vasen olkapääni meni sijoiltaan taakse päin 24.6.2013. Bussissa kun bussi jarrutti ja olin jäämässä pois otin vasemmalla kädellä kaiteesta kiinni ja samalla jarrutus repäsi vasemman olkapääni pois sijoiltaan. Menimme Heliön vastaanotolle 28.6.2013. ja totesi että olkapää on saatava pian paikoilleen ja ulkoratakiertoon. Epäonneksemme Diacorin henkilökunta oli juuri jäämässä kesälomalle eikä toimenpidettä pystytty siellä enään suorittamaan. Heliö oli pakotettu lähettämään meidät Tayssiin toivoen että vihdoin saisimme sieltä avun(MUTTA EI). Tayssissa olkapää laitettiin nukutuksessa paikoilleen, mutta aina kun olkapää oltiin saatu paikoilleen se oli lähtenyt heti uudestaan pois sijoiltaan siispä lääkärit olivat joutuneet pitämään olkapäätä paikoillaan niin kauan että saivat käden yksilölliseen tukeen. Kättä ei oltu laitettu ulkokiertoon vaan osottamaan eteenpäin. Seuraavana päivänä kun olin päässyt kotiin sairaalasta niin tuki alkoi painamaan pahasti vatsaani niin että vatsa alkoi turvota ja oksensinkin. Sitten oli palattava takaisin Tayssiin jossa tuki otettiin pois ja vasen olkapää lähti heti pois sijoiltaan. Lähettivät seuraavana päivänä kotiin. Heliön kanssa sovimme että olkapää leikataan 31.7.2013 Diacorissa hänen toimestaan ja Tayssissa alustavasti luvattiin maksusitoumusta usen eri lääkärin toimesta. Sanoivat että Heliön pitää pyytää sitä kun hän palaa takaisin lomalta töihin. Saimme Heliön kiinni 12.7. Ja hän sanoi että on mentävä takaisin Tayssiin ja siellä olkapää on laitettava uudelleen paikoilleen ja käsi saatava ulkoratakieroon, mutta tälläkään kertaa kättä ei laitettu ulkoratakieroon. Olkapääni ei ollenkaan tuntunut hyvältä kun se oltiin laitettu paikoilleen. Kotiin päästyämme katsoimme olkapäätä ja huomasimme että tunteeni osottautuivat oikeiksi, vasen olkapää ei ollut paikoillaan. Käsi oli vielä kaiken lisäksi sisäkierrossa tuki tyynyn päällä. Tuki oli pakko otettava seuraavana aamuna pois. Heliö lähetti maksusitoumus pyynnön Tayssiin 29.7.2013, mutta saimme kieltävän vastauksen. Eli en saanut maksusitoumusta leikkaukseen. Leikkauksen olisi pitänyt olla 31.7.2013. Diacorissa. Nyt vasen olkapääni on edelleen pois paikoiltaan kivut on ihan huipussa. Koko aika on todella tuskainen olo. En pysty nukkumaan öisin kun 3tuntia maksimissaan. Tilanne huononee joka päivä. Nyt olkapää olisi jo kiire leikata jos se halutaan pelastaa jäykistykseltä. Aika käy vähiin ja vauhdilla. Maksusitoumus vain tarvittaisiin että pääsisin leikkaukseen, mutta näyttää vahvasti siltä etten tule sitä ollenkaan saamaan. Olkapää on KIIRE leikata!!! Oikea olkapääni on siis jouduttu jo jäykistämään ja jos vasen olkapää aiotaan pelastaa niin nyt on päästävä nopeasti leikkaukseen! Oikeuden on tapahduttava edes tämän vasemman olkapääni kohdalla!!! 

Isovanhempani ovat kustantaneet näitä leikkauksia,hoitoja,tutkimuksia jne, usean kymmenentuhannen euron edestä, joka olisi kuulunut yhteiskunnan hoidettavaksi jota pirkanmaan sairaanhoitopiiri ei ole mielestäni asianmukaisesti hoitanut eikä vastuutaan kantanut.

Nyt vain odottelen että pääsisin pikaisesti jollain tavalla leikkaukseen, jotta pääsisin elämään kivutonta ja mahdollisimman normaalia elämää mikä oikeutetusti kuuluisi minun ikäiselle nuorelle.

Hankala olkapää

Tosiaan tilanne on edelleen hyvin huono.. Olkapää pois paikoiltaan ja todella kovat kivut. Yöt menee entistä huonommin ja koko elimistö kärsii tästä. Nyt alkaa jo olemaan kiire päästä leikkaukseen. Toivon todella ettei jäykistystä tähänkin olkapäähän jouduta tekemään. Jos jäykistys halutaan estää niin olkapää on päästävä leikkaan pian. Eikä sitä maksusitoumustakaan saatu... Kumpa jostain apu tulis ja pian.

Nyt on blogille perustettu facebook-sivutkin .

Sieltäkin löytyy nimellä Hankala olkapää

Troublesome shoulder is now on facebook. Troublesome shoulder.

https://www.facebook.com/pages/Hankala-olkapää-Troublesome-shoulder/159099094278968l

Kun asiat ei mene niinkun pitäisi

Asiat vasemman olkapään kanssa ei näytä nyt hyviltä.. Huominen leikkaus aikakin peruuntu, kun en saanut maksusitoumusta. Tuntuu niin uskomattoman pahalta. Olkapää pois paikoiltaan ja todella kipeä. Harmittaa niin kamalan paljon koko juttu. Haluaisin niin kovasti jo tulla terveeksi ja saada säryt pois, alkaa nauttimaan elämän pienistä iloista. Nyt on niin paljon tullut pettymyksiä olkapäiden kanssa, että tää ei enään tunnu edes todelliselta. Yötkin menee niin huonosti. En pysty nukkuun, koska kivut on niin kovat. Koko aika sitten kauheen väsynyt oon. En pääse edes uudessa koulussa alottamaan nyt syksyllä ja sekin harmittaa kovasti.

Haluaisin vaan niin kovasti päästä elämään muutakin elämää kun vaan kotona olemista kovissa säryissä olkapää pois paikoiltaan. Kumpa nyt tähän keksittäis joku hyvä ratkasu pian. Tää on niin tuskasta olla sijoiltaan olevan olkapään kanssa. Pääsisinpä pian leikkaukseen.

Toivoa yllä pitäen

Tää kaikki tuntuu vielä niin epäreilulta että vasen olkapää meni ja petti. Harmittaa edelleen suunnattoman paljon ja pelottaa tietysti ajatus siitä jos vasen olkapääkin joudutaan jäykistämään. Pidän toivoa yllä ettei tarvisi, mutta aina on pidettävä sekin vara mielessä. Tuskien taval taas on odottaa leikkaukseen, mutta 2vko enään jäljellä. Tuskissa 2viikkoa tuntuu todella pitkältä ajalta, mutta todellisuudessa se on vain ihan pieni aika. Toivon myös sydämmeni pohjasta että saisin maksusitoumuksen tähänkin leikkaukseen. Se olisi kuin lottovoitto. Raudan poisto leikkaukseen sen sain ensimmäisen kerra ja mahtavaa olisi jos saisin sen tähän tulevaankin olkapää leikkaukseen. Vasen olkapää leikataan siis ensimmäisen kerran. Oik. olkapäätä leikattiin silloin yhteensä 5kert, mutta onneksi oikea on nyt 'kunnossa', mutta koskaanhan siitä ei normaalia tule enään.

Nyt vain toivon pitämistä yllä nämä pari viikkoa ja tsemppaamista.

Maailman paras tuki Vilpertti pupu.

Elämä on joskus vaan niin epäreilua

Heippa vaan pitkästä aikaa! Leikkauksen jälkeen on kerenny tapahtua vaikka mitä.

Elämä alko meneen tosi hienosti käden kanssa ja kaikki oli jo ok, kunnes mulla petti maanantaina vasemman puoleinen olkapää.. Kyllä tää elämä tuntu siinä hetkessä vaan niin epäreilulta. Eilen käytiin Heliöllä ja se totes vaan että kyllä se on pois paikoiltaan kuten pelkäsinkin. Eilen se laitettiin paikoilleen nukutuksessa ja se kuulemma heti läjhti aina pois kun se laitettiin paikoilleen. No nyt mulla on tässä vasemmassa kädessä tämmönen tuki leikkaukseen asti. Leikkaus päivä on näillä näkymin heinäkuu. ihan lopussa. Että tämmönen ikävä yllätys. :( ei kivalta tunnu. Nyt vaan kotona leikkaukseen asti.

Leikkauksen jälkeiset kuulumiset

Maanantaina tosiaan olkapää leikattiin sen viidennen kerran ja raudat lähti siinä samalla pois ja kyllä helpotti. Nyt ei oo enään rauta painamassa tuolla olkapäässä, suuri helpotus. Kaikki meni hienosti. Eilen pääsin kotiin toipumaan ja tänään kävin jo suihkussakin kun voimia riitti. Eilisen päivän olin hirveen väsyny, mutta se varmasti johtu maanantaina tehdystä leikkauksesta ja nukutuksesta niinkun aina ennenkin. Viime yönä nukuin 13tuntia putkeen, ihanaa! Oli aamulla ihanaa herätä ihan pirteenä uuteen aamuun. 2viikon päästä jos kaikki menee hyvin niin palaan ratsaille. huippu hienoa, en malta odottaa! Viikon päästä jokatoinen hakanen pois ja 2viikon päästä loput hakast pois. Nyt haava on hirveen kipee ja arka, mutta ei ollenkaan ihme kun sama haava avattiin toistamiseen.

Nyt vielä loppuun leikkaushaavasta kuva ja raudoista mitkä oli olkapäässävuoden verran.

Leikkaus päivä

Nyt on tullut vihdoinkin tää päivä ja klo.15.30 pitää olla Diacorissa. Leikkaus alkaa sitten kun on valmistelut tehty. Hyvä mieli ja hyvä fiilis! Kohta pääsee leikkauspöydälle, huh!

20.5 tule jo

Aika vaan menee vauhdilla eteenpäin. Maanantaina '20.5' on leikkaus, vihdoinkin! Sitten alkaa taas ihana toipumis vaihe ja pian koittaa vapaus tästä käden tilasta! Oi aivan ihanaa ja mikä parasta kesäkin alkaa oleen täällä. Oon nyt niin onnellinen. Viimeset pari viikkoa on tuonut yhden pitkän tien päätökseen ja uusi alkanut. Leikkausta odoteltu ja odotetaan. Elämä alkaa taas hymyileen. Mulla on vaan niin mieletön fiilis. Leikkaus ei yhtään pelota tai jännitä, meen ihan rauhallisin mielin sinne ja hyvällä mielellä. Viides ja viimenen leikkaus olkapäälle, mahtavaa!! Maanantaita odotellessa.

3.5 tuli olkapään jäykistysleikkauksesta 1vuosi täyteen ja se oli tosi suuri asia mulle. Ihanaa tietää että olkapää pysyy nyt ja aina paikoillaan eikä tosiaan edes liikahdakkaan. Se on suuri helpotus.

Tuleva leikkaus

Viimeiset pari viikkoa on ollut pelkkää odottelua ja nyt voin vihdoinkin sanoa että leikkaus aika varattu! Tosin se varattii jo maanantaina, mutta eilen diacorista soitettiin ja vahvistettiin että se on varmasti sillon. Leikkaus on 20.5. ellei tuu mitään peruutusaikaa. Heliö leikkaa. Se onkin sitten olkapään viides ja viimenen leikkaus. Kivuliasta tää on odottaa , mutta leikkuun jälkeen pitäis helpottaa. Raudatkin saa pois, huh! Sen jälkeen saa kesä tulla ennen sitä ei! Olkapäästä otettiin 2vko sitten tietokonekuvat ja lauantaina Heliö soitti ja kerto että nyt on olkapää luutunut. Oon hirmu ilonen siitä että saan ne raudat pian pois.
Ens vuoden varmaankin huilaan ja annan käden parantua rauhassa omassa tahdissaan. Tai no voi olla etten malta koko vuotta olla tekemättä mitään, että jos saan opiskelupaikan niin ainahan se olis parempi. Syksyn jokataupksessa anna käden rauhassa toipua näin 5vuoden rankasta matkasta. Ens keväällä sitten olis kiva alkaa opiskeleen ehkä jotain tai matkustella tai mennä johonkin töihin. Kaikki selviää aikanaan.

Nuka-pupun tuli aika lähteä maanantaina vihreille niityille, missä ei tarvitse kärsiä kovista kipukohtauksista eikä pissa vaikeuksista. Nuka eli hyvän ja pitkän elämän. Ikää Nukalla oli 8v,3kk. Maailman ihanin pupu se oli ja kova ikävä vieläkin on. Nuku hyvin maailman rakkain Nuka pupu <3
Nukan jälkeen tietysti halusin uuden pupun ja niin sitten menin ottamaan pienen pupuvauvan nimeltään Nana.
Nanalla on ikää pian 3kk. Nana on tosi vilkas eikä meinaa pysyä paikallansa hetkeäkään. Pomppii niin kovaa ympäri taloo että ei sen perässä meinaa pysyä. Välillä se maistaa vähän mattoja.. Onneks ei sähköjohtoja jotka on kylläkin piilotettu neidiltä. Nana antaa pusuja, mutta kyllä se sormiakin sillontällön vähän maistaa. Sen suuria herkkuja on omena ja kurkku. Niitten perässä se pomppii niin että meinaa olla välillä mukkelismakkelis.
Loppuun vielä Nanasta pari kuvaa. :)

Ajankohtaista lähi aikoina

Nyt ei voi muutakun huokasta syvään. Olin todella tyytyväinen tän päiväsee lääkärireissuun. Heliökin oli sitä mieltä että rauta pois, koska onhan se tosi asia että sitä on niin paljon tuolla olkapäässä että se ei hyvältä tunnu. Nyt siis pikaisesti rauta täytyy poistaa ja sen jälkeen näkee paljon asioita/tietää. Nyt vielä ennen raudan poistoa pitää saada tietokonekuvat tästä olkapäästä, että nähdään onko se 100% varmasti luutunut ettei tuu enään mitään inhottavia yllätyksiä sitten. Hyvä näin. Oon erittäin tyytyväinen kunhan rauta saadaan pois niin varmasti alkaa taas lapaluu,hartian ja olkapään alueet neutraalisoitumaan ja elämä alkaa hymyilemään toivottavasti.
Seuraavat viikot on hyvin ratkasevia kaikessa. Nyt on hyvä mennä nukkumaan ja ens viikolla alkaa toivonmukaan tapahtumaan.

Elämä kulkee omalla painollaan

Huomenna on taas kerran olkapäälääkäri ja toivottavasti myös ratkaiseva. Käden tilanne on edelleen sama. Hartia alhaalla ja lapaluu siirrottaa pahasti. Raskasta on siis käden kanssa. Toivon todella että tilanne ei tästä ainakaan huonontuisi. Iso huokasu kyllä huomisesta. Tätä on tottakai taas odotettu koko perheen voimin että huomenna on olkapäälääri päivä vihdoinkin. Tietysti itse tässä tilanteessa vähän miettii että haluaako mennä kuulemaan mitä siellä sanotaan, mutta onhan tämäkin ymmärrettää kun tilanne on tää mikä on. Huomenna ollaan paljon viisaampia 'toivottavasti'. Mikään ei ole helppoa käden kanssa, mutta kuitenkin kova yritys on kaikessa ja haluan kaiken tehdä parhaani mukaan. Tänään mietin jo itsekkin että kuinka mää voin jaksaa tän kaiken tän käden kanssa. Todellakin jäin sitä miettimään joksikin aikaa. Kyllähän se on ihme asia, mutta niinkun aina oon ennenkin muille sanonut jotka sitä kysyy , niin sisulla,päättäisyydellä,positiivisuudella ja sillä kaikelle millä vaan pääsen läpi vaikka harmaankiven. Tänään ruokapöydässäkin mun oli pakko sanoa, että elämä kulkee omalla painollansa tapahtui mitä hyvänsä. Niin se vaan menee ja onhan se totta. Usein mietin sitä kun koko käsi harmittaa. Suosittelen muillekkin muistaa aina sen että elämä kulkee omalla painollaan oli tilanne mikä tahansa! Niin huominenkin menee omalla painollaan tulee eteen mitä tulee käden kanssa.
Nukakin pääsee pitkästä aikaa ihastuttamaan kuvallansa. Mun ikioma voimavara <3

Ei voi muuta sanoa, kun että huh! Semmoset 2viikkoa takana, että ei oo todellista. Kipua,käden tilan huononemista ja odottelua. No onneks sentään jotain piristystäkin oon saanut. Punasta väriä hiuksiin ja ripset. Kyllä tuli taas pirteempi olo niistä. Muuten tässä nyt odotellaan vielä käden suhteen. Toivon mukaan ollaan viikon päästä viisaampia tässä asiassa. Aikalailla samassa tilassa on lapaluu/hartian seutu pysyny nyt, mutta kyllä vaan tuntuu kaikki niin inhottavalta. Eikä tilannetta auta se yhtään että se solisluukin pomppii tuolla minkä kerkee. huh, ja välillä on kerrassaan ihan kamalia päiviä. Haluaisin vaan niin kovasti jo ratsastamaankin,opiskeleen.. paljon olis toivomuslistalla asioita. Mutta voi ihanaa, päivisin toi ihana aurinko! Kevät tule jo! Kaikista tärkein asia olis nyt kuitenkin saada käsi kuntoon ja säryt pois.

Romahdus huonompaan lapaluussa

Tää alkaa tuntua jo ihan sanoinkuvailettomalta. Tilanne yksinkertasesti vaan huonompaan menossa. Päivä päivältä huonommaksi. Yöt on ihan järkyttäviä. En pysty yhtään liikahtamaan tai tunnen kuinka koko oikea yläraaja liikahtelee pahasti ja kivuliaasti eri kohdista. Jo käveleminenkin tekee pahaa. Tunnen kävellessäkin kuinka eri osat liikkuu. Tää on täyttä tuskaa jo. Pystyssä oleminen alkaa tekeen pahaa jo. Hartiakin on tippunut pahasti alas. Lapaluukin on vielä pahemmin. Tuntuu siltä kun mikään ei tuolla pysyis omalla paikallaan. Tuntuu välillä siltä kun verenkierto loppuis koko kädessä. En oo koskaan ennen tuntenut näin pahasti tän käden kanssa. Olkapään aluekkin on ihan kamalan tuntunen. Mikään ei tunnu olevan koko raajassa hyvin. Suihkussakin täytyy olla kantoside. Oikea yläraaja ei kestä enään hetkeäkään ilman tukea.
Tilanne ei oo koskaan ennen ollu tai tuntunut edes näin pahalta.
Nyt tarvitaan hyvin pikaisia päätöksiä ja käsi tarvii todella nopeasti avun.
Tää on vaan niin kivuliasta. Ihan kylmänhikikin tulee tästä kivun määrästä. Tää on aivan kamalaa.
Miten tää voi olla vielä pahempi kun olkapään sijoiltaan meneminen? En tiedä, mutta vastauksen haluan tähänkin.
Viides vuosi jo menossa tän käden kanssa niin kyllä alkaa jo pikku hiljaa riittämään.
Välillä on hyviä aikoja, mutta aina tapahtuu jotain ja alkaa paha ja kuoppainen ala mäki.
Nyt ei auta kun toivoa, että saisin pian avun. Haluaisin päästä jo miettimään tulevaisuutta ilman kipuja ja käden takapakkeja.
Öisin kun on todella vaikeaa ja liian kovia kipuja niin miettii miksi, miksi juuri minä olen tässä tilanteessa. Sitä meistä ei kukaan tiedä. Jostain syystä juuri mun pitää kulkea käden kanssa tää kuoppainen polku. Todellinen elämän koulu. Välillä harmittaa kun en pääse mihinkään kotoo vaan joudun olemaan kipujen 'vanki' ja elää käden ehdoilla, tai suututtaa kun en pärjää ilman apua vaikka kuinka haluaisin itse tehdä kaiken ja pärjätä ilman mitään apua, välillä jo pelkän avun pyytäminen tuntuu niin vaikeelta kun harmittaa. Kyllä suoraansanottunu inhottaa välillä kuulla kun joku kertoo että olin siellä ja tein sitä ja tätä, sillon tulee se että minäkin haluan.
Kovien särkyjen kanssa eläminen ei todellakaan oo helppoo. Päivät pitkät miettii sitäkin tuleeko koko oikee yläraaja enään toipuun vai onko sen matka päättymässä. Mitään ei koskaan tiedetä etukäteen, mutta siltä luotan viimeseen asti että aina löydetään joku ratkasu tähän vielä. Pakko löytyä. Onneks en tiedä mitä huominen tuo tullessaan vaan nään sen vasta huomenna.

Odottamisen aiheita

En oikein tiedä että mistä alottaisin. No elämä on tällä hetkellä aika myrskyisää käden suhteen. Lapaluu siirrottaa edelleen pahasti tuolta selästä ja eilen lääkärini Sinisaari totesi, että nyt on solisluukin väärässä paikassa ja pääsee pomppimaan siellä. Äh, eikö tää koskaan lopu? Särkyjä on ja kovia. Lapaluu ei saa yhtään liikahtaa tai sattuu niin perhanasti. Solisluunkin pomppiminen tekee tosi kipeetä.
Vielä ei ollut keinoa millä saataisiin käsi kuntoon.. Sain eilen piikin lapaluuhun ja uuden särkylääkkeen, mutta eipä näyttänyt olevan yöksi yhtään apua. Sovittiin 2 viikon päähän soitto aika millon keskustellaan joko olis ratkasuja. Totuushan on se että tässä tulee meneen vielä pitkän pitkä aika ennenkun käsi tulee kuntoon jos tulee. Tottakai petyin kun kättä ei vielä saada kuntoon, mutta täytyy toivoa vaan parasta vaikka eihän sekään aina riitä. Niin ja iso kiitos halien kera teille mahtaville ystäville jotka jaksatte tukee. Te ootte iso voima vara, kiitos!

Pian alkaa olemaan se aika että olkapään tietokonekuvat otetaan ja päätetään koska raudat poistetaan.
Tosin kuvat otetaan vasta huhtikuun lopussa toukokuun alussa, siihen aikaan siis kun jäykistysleikkauksesta tulee vuosi. Aika on kyllä mennyt hirmu nopeasti leikkauksen jälkeen. On hienoa että olkapää näyttää nyt vihreetä valoa, mutta nyt kun vielä lapaluu ja solisluu saataisiin kuntoon niin se olisi hienoa.
Kevätkin on pian täällä ja pääsiäinen, ihanaa! Odotan niin sitä että lumet sulaa ja voin mennä ulos pihaan vähän kävelemään etten liukastu tai ettei käsi saa ollenkaan kylmää. Tulisipa siis jo plussa kelit!
Odotan tällä hetkellä aika monta asiaa mitkä varmasti tuli tässä esiin.
Hyvää loppu viikkoa kaikille! Palailen asiaan taas pian!

Lapaluukuva

Tilanne on lapaluun kanssa vaan huonontunut. Tää on niin tuskaa vaan. Kamalat säryt.
Huomenna Sinisaari soittaa ja kertoo mitä nyt tehdään. Mitä tutkimuksia jne. Tottakai mua vähän pelottaa/jännittää se puhelu, koska tää tilanne on tosi hankala. No mutta odotetaan nyt huomista puhelua ja sen mukaan mennään sitten. Luotan täysin Sinisaaren päätökseen mitä tahansa hän ikinä päättääkään. Mulla on huippu lääkäri joten nyt ei minkään pitäis mennä pieleen.
Kuva myös lapaluusta. Ei hyvältä näytä..

Viime viikon perjantaina Sinisaari tosiaan soitti ja sovittiin, että kantositeen täytyy tottakai olla ja odotetaan vielä 2-3viikkoo ennen kun voidaan hermot tutkia.
Lapaluu tulee edelleen pahasti tuolta ja nyt hartia on tippunu alas. Kovat säryt.
Kaiken lisäks viime viikon lauantaina nousi 39asteen kuume ja kurkku oli tosi kipee ja ääni meni. Nyt kiitos antibioottikuurin alan pikku hiljaa oleen terve. Aika rankka tauti oli.
Nyt kun vielä sais käden kuntoon niin olin tosi onnellinen, mutta kaikki aikanansa!

Kivut vaan lisääntyy

Voi tätä kivun määrää. Ei oo meinaan ollu tällästä pitkään aikaan. Nyt on kivut ihan huipussa!
Inhottaa ihan kauheesti tuleva yö, koska siitä ei tuu yhtään mitään sen tietää nyt jo näistä kivuista. Tää koko päivä aamusta alkaen on ollu tosi hankalaa. En oikeen tykkää näistä öistä kun on kipuja sillon yöt on mitä on eikä meinaan nukuta. Toivon siis todella , että torstaina oltaisiin viisaampia. Huomenna onneks on huilaus päivä niin saan vähän kerättyä voimia. Huomenna myös meen illalla kipu-ryhmään pitkästä aikaa!!!ihanaa päästä sinne!varmasti tulee taas hyvä mieli kun sinne pääsee. Mutta nyt eniten mua huolestuttaa toi lapaluu sen näyttää vielä pahemmalta! Ja on ollukkin kipeempi. Kun päivällä kotiin pääsin niin oli ihan hirmuset tuskat siitä kivun määrästä. Nyt vaan on semmonen olo että en uskalla edes koittaa nukkumaan menoo kun tiedän että nyt se ei onnistu. Kivut kivut... Kumpa saisin nää jo pian pois. Haluan taas päästä jatkaan nauttimista siitä kivuttomattomasta elämästä. Se oli niin huippua! Mutta tää on nyt taas tätä aikaa.. Koitan huomenna saada otettua lapaluusta uutta kuvaa tänne.

Kantosidettä,särkyjä ja kohtalotoveri

Tosiaan torstaina käytiin Sinisaaren vastaanotolla, koska tiistaina puhelimessa sovittiin että olisi parempi jos kävisin siellä. No Sinisaari totes että lapaluu tulee pahan näkösesti taas.. Miten sen ei pitäisi enään todellakaan tulla. No jokatapauksessa lapaluun alla oli tulehdustila päällä ja sain siihen kortisoni/puudutuspiikin. Tulehdus alkaa häipyä pikku hiljaa, mutta hermosäryt senkun kovenee ja pahenee vaan ja särkyjen mukana huono olo kipulääkkeistä. Ruoka ei oikeen maistu nyt kunnolla, koska säryt on mitä on. Lapaluu näyttää tulevan vielä enemmän mikä ei taida olla hirveen hyvä asia. Käden täytyy levätä kantositeessä vaan ja olla siinä. No ainakin sain torstaina uuden kantositeen jos ei muuta hyvää. Tällä kertaa sain Ortonin kantositeen mikä onkin nyt musta. Toisaaltaan ihan kiva niin se sopii kaikkien vaatteitten kanssa ja nyt kantoside on ainakin vielä siisti kun se on ihan uus! Sinisaari totes vaan että nyt on aika uudelle kantositeelle kun tarrat siinä vanhassa alko jo meneen huonoks. Vanha punanen kantoside jäi sinne roskiin, mikä oli tosiaan Diacorista viime leikkauksen jälkeen saatu. Nyt oli kuulemma aika saada Ortonin kantoside. Nyt tulevana torstaina '14.2' Sinisaari soittaa ja sovitaan tulevasta jatkosta kuinka sitten toimitaan käden kanssa..
No sitten nyt torstaina kun olin käynyt Sinisaaren vastaanotolla tapasin uuden aivn ihanan ystävän
Lindan jolla on kanssa olkapään kanssa ongelmia. Nyt
Linda toipuu ja toivottavasti pian. Iso voima-hali siis!

Soittoa odotellessa

Tässä nyt viikko oltu kovissa säryissä. Viime yönä nukuin 2-3h. Äh, harmittaa tosi paljon ja se on tosi. Huomenna odottelen Sinisaaren soittoo. Sitten ollaan viisaampia.
Sisulla oon mennyt eteenpäin ja positiivisella asenteella. Oon vaan niin helpottunu että olkapää on sentään paikoillaan!! Se on pääasia. Vaikka onhan tääkin nyt tosi turhauttavaa , mutta tää on tätä. Huomenna lisää siis....

Epätoivo iski

Mistä tässä nyt alottais.. Tällä hetkellä ei mee nyt hirmu hyvin. Lapaluun ala puoli on pirun kipee ja jos lapaluu pääsee liikkuun niin se naksahtaa ja Auuu sattuu ihan hirveesti!! Siinä kohtaa ei tiedä miten päin sitä menis. Nyt vaan särkylääkettä viikon ajan ja käden täytyy levätä ja viikon päästä katotaan sitten kuinka jatketaan. Eilen oli viä vähän parempi päivä , mutta tänään toi on ollu vielä arempi ja kipeempi. Särkylääkettäkin oon joutunut ottaan useammin, noh ei voi mitään vaikka toki tää nyt kiukuttaa,suututtaa ja harmittaa mutta kyllä tää tästä toivottavasti pian! Viime yökin oli aika hankala, nukuin kun koiran unta ja heräilin useesti. Nyt vaan tsemppi päälle taas!

Pari särkypäivää

Kylläpäs aika nyt juoksee oikeen eteenpäin! Kirjoittaminenkin on jäänyt näytteen tänne.. Pyydän siis anteeksi.
Suht.hyvin on mennyt olkapään kanssa, mutta nyt tässä on ollut muutamat vähän inhottavammat särkypäivät.. Särkylääkettäkin oon joutunu ottaan mitä en hirmu mielelläni ottaisi. Ei siis hirveen mukavaa. Toivon todella että tää tästä nyt helpottais pian. Olkapää reagoi niin helposti kaikesta, että huh..
Viikonloput menee tällä hetkellä aikalailla lepäämiseen. Kaikki on aika uutta tällä hetkellä ja tietysti alussa väsyy helpommin kaikista uusista asioista.
Koitan tehdä pitemmän kuulumispostauksen nyt viikonlopun aikana!

Olkapää paikoillaan 8kk.

Olkapään kanssa ollaan menty päivä kerrallaan. Viimeinen kuukausi on ollut tosi helppoa aikaa olkapään kanssa,mutta nyt tänään illalla hermo mikä menee raudan vieressä päätti alkaa äksyilemään ja nyt sitten onkin inhottava hermo-särky olkapäässä ja käsi on turvonnut. Mutta aina ei tule olemaan tämän leikatun käden kanssa helppoa. Saan kuitenkin olla hyvin onnellinen siitä että olen saanut enemmän kuukauden sisään paljon paljon enemmän hyviä kuin huonoja päiviä. Tämä tarkoittaa siis sitä että eteenpäin on menty hienosti!! Hyvä olkapää,hienoa! Eli tämä särky mikä nyt on päällä olkapäässä tällä hetkellä niin ei paljoa lannista. Nyt vain odotan että se helpottaa.
Eilen tuli leikkauksesta 8kk täyteen ja se on mielettömän paljon! Meinaan olkapääni ei ole ollut ensimmäisen sijoiltaan menon jälkeen koskaan näin kauaa paikoilla. Nyt se on ja pysyy siellä hievahtamatta. Se on suuri helpotus kaiken tämän jälkeen.
Maanantaina on edessä vähän erillaisempi päivä, meinaan palaan kunnolla koulunpenkille. Jopa ensimmäinen kevätlukukausi kun pääsen 4vuoteen alottamaan koulun ja kouluun! Jännää, mutta kivaa. Nyt pääsen kouluun eikä tarvi kovissa säryissä kotona harmitella kun ei pääse kouluun. Nyt pääsen ja sitä todellakin osaan arvostaa ja kiittää! Olkaa kaikki iloisia siitä ketkä saatte käydä koulua! Koulussa käyminen on suuri rikkaus vaikka välillä tuntuukin ettei tästä tule yhtään mitään, mutta sinnikkyys palkitaan ennen tai jälkeen!